12.01.2021

Brexit tuli, bisnes jatkuu

kirjoittanut Marika Säynevirta

Toimialapäällikkö Marika Säynevirta

Kaupankäynnissä EU:n ja Ison-Britannian välillä ryhdyttiin tämän vuoden alusta soveltamaan sopimusta, joka hyväksyttiin viime tinkaan venyneiden neuvottelujen tuloksena. Lähes 1 300-sivuista asiakirjaa kahlataan vielä läpi ja analysoidaan monella taholla, mutta onneksi nyt voidaan sanoa, että brexitin pahimmilta haitoilta kaupankäyntiin vältyttiin.

Yrityksille on aina ensiarvoisen tärkeää, että toimintaympäristö on ennakoitava ja liiketoiminnan pelisäännöt ovat selkeät. Brexit-neuvottelujen ollessa käynnissä Suomen ja EU:n viranomaiset jakoivat yrityksille kiitettävästi ennakkoon saatavilla olevaa tietoa. Yrityksiä myös patisteltiin selvittämään, mikä mahdollisesti muuttuu niiden verkostoissa ja toimitusketjuissa.

Vaikean neuvotteluprosessin vuoksi askelmerkit olivat hukassa tuskallisen pitkään. Vaikka muutoksen tiedettiin tulevan, siihen oli mahdotonta varautua kaikilta osin niin kauan kuin sopimuksen syntyminen ja sisältö olivat arvailujen varassa.

Lopputulos on, ettei tulleja tai kiintiöitä tule elintarvikekauppaankaan. Yrityksille koituu kuitenkin lisää työtä ja kustannuksia erilaisista tullausilmoituksista, alv-maksuista sekä eläin- ja kasvinterveysvaatimusten mukana tulevista vientitodistuksista ja rajatarkastuksista. Sellaisia ei aiemmin tarvittu, kun toimittiin samoilla EU:n sisämarkkinoilla.

Sinänsä hallinnolliset ilmoitukset, todistukset, maksut ja tarkastukset eivät ole uutta niille elintarvikeyrityksille, jotka jo käyvät ulkomaankauppaa ns. kolmansien maiden kanssa.

Uuden kauppasopimuksen alkuvaiheessa tarvitaan aikaa tulkintojen vakiinnuttamiseen. Täyttyvätkö esimerkiksi tullittomuuden edellytyksenä olevat alkuperäsäännöt? Miten varmistetaan välttämättömän dokumentaation hoitaminen? Miten haetaan vientikauppaan tarvittavia todistuksia? Miten ilmoitusten antaminen ja tarkastukset sujuvat käytännössä?

Uudessa tilanteessa elintarvikealan sääntely on EU:ssa ja Isossa-Britanniassa vielä tällä hetkellä samanlaista, mutta ajan kuluessa eroavaisuuksia alkaa tulla. Se kasvattaa tarvetta keskusteluille kauppakumppaneiden kesken ja arvioinneille uusien vaatimusten vastavuoroisuudesta.

Elintarviketeollisuuden EU-järjestöissä Ison-Britannian edustajat ovat olleet keskeisiä vaikuttajia. Heitä kiitellään käytännönläheisestä asenteesta ja hyvästä asiantuntemuksesta. Yhteistyötä brittien kanssa halutaan jatkaa, ja järjestöissä onkin jo tehty päätöksiä Ison-Britannian teollisuuden mukana olosta liitännäisjäsenenä.

Elinkeinoelämän järjestöissä tapahtuvalla yhteistyöllä on brexitin toteuduttua kenties entistäkin tärkeämpi tehtävä ylläpitää hyvää keskusteluyhteyttä. Sitä tarvitaan, kun vaikutetaan esimerkiksi sääntelyn ja muiden vaatimusten kehittämiseen ja vastavuoroisuuteen EU:n ja Ison-Britannian kesken.

Toivon mukaan yhteisiä näkemyksiä löytyy tulevaisuudessakin esimerkiksi elintarvikealan standardeihin ja vastuullisuuden edistämiseen niin kahdenvälisessä kaupassa kuin kansainvälisillä foorumeilla.

Kirjoittajan vastuualueita ETL:ssä ovat mm. elintarvikevienti ja kauppapolitiikka.

EU:n ja Ison-Britannian väliseen kauppa- ja yhteistyösopimukseen pääsee tutustumaan TÄSTÄ

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää